DAY 2 Eka rakkaus

Voisin sanoa, että elän ensi rakkauttani parasta aikaa. En osaa miettiä, että tarhaikäisenä olisin rakastunut johonkin, pikemminkin se oli vain ihastumista.

Ala-asteella pojista sai poikabakteereja , kun ne oli taltutettu kaikki tytöt olivat ihastuneet samoihin poikiin. Yläasteella seurustelu kaveripiirin keskuudessa alkoi hiukan muuttua, ei ollut enää kolmen metrin hajurakoa ja uskalsi mennä tapaamaan poikaa yksin. Toiset kavereistani seurustelivat vuosia saman pojan kanssa. Seurustelu oli itselleni vähän kokeilua aluksi parin viikon maksimissaan kuukauden juttuja , se oli ehkä vain sitä että haluaa olla jonkun kanssa.

Riparilla kaikki muuttuu isoseni oli aivan ihana .En voi sanoa , että rakastuin häneen , mutta rankkaa ihastumista oli havaittavissa. Seurusteltiin kuukauden päivät , nähtiin usemmiten kaveriporukassa , harvemmin kahdestaan, syksyllä poika lähti uuteen kouluun ja mulla oli vielä vuosi yläastetta jäljellä.Homma ei oikein toiminut.

Elämäni suurimman rakkauden nimen kuulin ensimmäistä kertaa helmikuussa 2008 . Kaveripoikani laittoi mulle viestiä ja mainitsi ohimennen nimen. Se jäi jotenkin mieleeni. En tehnyt silloin asille mitään, mutta muutaman kuukauden kuluttua pojalla oli synttärit. Päätin onnitella häntä netin kautta. Olemme kuulemma jutelleet koko kesän netin kautta, en itse ole rekisteröinnyt sitä niin että muistaisin.
Syksyllä aloitimme samassa lukiossa. Minä aivan ymmälläni kaikista jutuista ja hän jo tottunut tähän kaikkeen.
Ekan vuoden syksyllä hän alkoi moikkailemaan mulle monta kertaa päivässä, pidin sitä ehkä hieman ärsyttävänä. Netissä juttelimme syksyn mittaan yhä tiiviimmin , mutta harvemmin puhuimme kasvotusten. Joskus saatoimme lähettää toisillemme jonkun tekstiviestin.

 Minun syntymäpäivä koitti loppuvuodesta ja hän oli kuullut että pidän kovasti suklaasta. Syntymäpäivänäni hän raahasi valtavan kokoisen suklaalevyn kouluun. Poika tiesi mistä tyttö tykkää. Maailman paras synttärilahja. Juttelu jatkoi samaan tahtiin eikä suklaalevy muuttanut tilannetta paljoakaan suuntaan tai toiseen. Molempien vatsanpohjassa kihelmöi aivan varmasti. Muutaman viikon kuluttua mulla oli lähtö lastenleirille. En olisi ehtinyt käymään kotona joten kysyin häneltä , että voisinko tulla niille muutamaksi hetkeksi ennenkuin bussi lähtee. Sehän sopi. Muistan , että leirillä ainakin ehkä jo aiemmin puhuimme jo noin 45min- 1 h puheluita. Noin viikonkuluttua tästä pyysin poikaa meille. Tarkoituksena oli katsoa elokuva. En tasan muista edes mikä elokuva piti katsoa, juttelimme ja nautimme toistemme seurasta. Tänä iltana päätimme, että voisimme alkaa kulkea yhteistä polkua.
Tältä polulta on löytynyt kivikkoja ja iloja. Kaikki on jaettu yhdessä ja hankaluudet on pyritty selvittää. Olemme olleet muutamankin kerran erossa ensimmäisen parin kuukauden aikana, mutta se on ollut rakkaus joka on saannut takaisin. En voi sanoa , että oisin rakastanut häntä heti. Ei todellkaan, se oli ensin ihastumista ja paljon myöhemmin rakkautta.

Ensimmäisenä kesänä ja syksynä harjoittelimme perhe-elämää ja se tuntui ihan luonnolliselta. Puheenaihena oli usein kihlat, häät, lapset ja oma koti.Kihloihin menimme seuraavan vuoden huhtikuussa, joten häät ovat tiedossa jossain vaiheessa. Kihlautuminen ei ollut mikään päähänpisto, vaan pitkän harkinnan tulos . Vaikka joku saattaa ajatella, ettei näin nuorena voi tietää mitä haluaa. Minä tiedän ensimmäinen osottauitui parhaaksi. Nyt kun olen puolen vuoden ajan ollut inttileski, se on kasvattanut minua ja suhdettamme ja olen sanonut jos suhde kestää armeija ajan se kestää mitä vain.Haluan oikeasti olla saman ihmisen kanssa vanhustentaloon asti. Jakaa ilot ja surut. Perustaa perheen ja jakaa muistot.

Lapsistakin on ollut paljon puhetta, mutta ne ovat ajankohtaisia vasta 5-7 vuoden kuluttua.Yhteen aijoimme muuttaa virallisesti tänä kesänä jos olisin päässyt Lappeenrantaan kouluun, en päässyt ja olin kaksi päivää kiukkuinen ampianen. Ajattelin muuttaa yksin Kouvolaan. Eilen aloin listata tavaroita, joita tarvitsisi ostaa. Siinä ei ollut mitään järkeä. Minun pitäisi ostaa kaikki tiskiharjasta mikroon. Poikaystältäni löytyy jo nämä kaikki, joten ehdotin hänelle eilen, että jos muutettaisiin yhdessä keskustaan. Hän oli samoilla linjoilla ja viikonloppuna katselemme mihin raijaamme tavaramme.

Tässä teille aika pitkästi kerrottuna ensimmäinen rakkaus, toivottavsti jaksoittel lukea loppuuna asti. Poikaystävästä on pyydetty postausta joskus kauan sitten ja olen yrittänyt saada häntä itse kirjoittamaan itsestään , saa nähdä miten käy. Nyt ulos nauttimaan auringosta.