Missä viivyt joulumieli?

Huomenna avataan ensimmäiset luukut joulukalentereista ja itse en ole vielä edes ehtinyt tajuta asiaa.  Jouluhössötys on alkanut monissa kaupoissa jo aikapäiviä  sitten, mutta  itse en ole ehtinyt ajattelmaan edes ensimmäistäkään joululahjaa.

Joulukalenterin askartelin eilen valmiiksi, mutta yön aikana kaikki lappuset oli tippunu alas. Täytynee keksiä uusi kiinnitystapa. Tämä askarreltu versio tulee poikaystävälle. Itsellänihän on kolme kalenteria.

Joulukoristeita tai -valoja ei meiltä vielä erityisemmin löydy. Voisi vaikka leikellä lumihiutaleita ikkunoihin.Iloitsen jo ensi viikosta, tunteja peruttu ja vain kaksi ja puoli päivää koulua ja poikaystäväkin on koko viikon kotona Tiistaina tulee linnan juhlat ja leivomme paljon pipareita.

Joulukuusen pallerot on ystäväisen askartelemia. Näin häntä pitkästä aikaa viime viikolla. Oli ihana huomata ettei mikään ole oikeastaan muuttunut. Ensi viikolla tapaamme taas.

Joulumieli olisi ehkä korkeammalla jos maassa oli lunta. Rakas joulupukki, toivon valkoista joulua.

Kun on kokoajan menossa ei ehdi edes väsymään

Kaksi 9 tunnin koulupäivää ja kiireinen viikonloppua ei tunnu vielä missään, mutta kauhulla odotan iltapäivää kun pääsen kotiin. Mutta ennen kuin pääsen sohvalle on käytävä kaupassa, kirpparilla ja postissa.

Viikonloppuna piti lähteä Helsinkiin, mutta ihana talvi saapui lumineen. Aamulla maa oli valkoinen ja yöksi oli luvattu pakkasta. Uhkarohkeina ei viitsitty lähteä kokeilemaan ensimmäisiä liukkaita, Kehä 3 sisäpuolinen liikenne myös aika epäilyttävää talven tullen.

Viikonloppu oli aika kulttuuripainotteinen.Perjantaina käytiin paikallisteatterissa katsomassa näytelmää, joka kertoi kylän menneestä ja tulevasta kun tehtaan toiminta loppuu. Lauantaina käytiin jumppaseuran 60- vuotis juhlissa. Oli aivan mahtavavia esityksiä. Viikonloppuna juotiin myös ensimmäiset glögit. Pakkasessa odottaa torttutaikinat, ehkä paistan niitä tällä viikolla.

Joulua odotan kovasti ja toivoisin valkeaa joulua. Eilen oli maa jo valkoinen ja taivaalta sateli ihanasti lunta, mutta yöllä kaikki suli pois.

 Tänään iltani kuluu joulukalenteria askarrelen. Saa nähdä miten saan ideani toteutettua.Illalla pääsen myös pitkästä aikaa jumpalle.

Inttilesken selvitymisopas

Itsellä odottamista on jäljellä enää 50 päivää. Tämä tuntuu aivan naurettavan lyhyeltä ajalta 362 rinnalla. Vuosi on ollut huima kokemus, iloa, surua , onnistumisia ja pettymyksiä. Aika jonka rakas viettää armeijan harmaissa ei tule olemaan helppoa, mutta kaikkeen on totuttava ja kestettävä. Odotan sitä päivää kun saan kullan kokoaikasesti taas itselleni, enkä vain viikonloppuisin päivähoitoon. Itse olen ainakin selvinnyt näiden avulla. Kaikkein tärkein on kuitenkin positiivinen asenne.

Aika on todella pitkää, ainakin aluksi. Ei kannata laskea sekuntteja siihen kun kulta tulee lomille. Itse askartelin hienon TJ kalenterin heti sen jälkeen kun olin kultani jättänyt Haminaan. Joka  aamu rastitan yhden ruudun. Siitä oikeasti huomaa ajan kuluneen nopeasti. Aluksi saattaa olla masentavaa katsella vain muutamaa ruutua, mutta äkkiä niitä kertyy lisää


Pidä yhteyttä. Armeija ei ole mikään vankila, varusmiehet saavat käyttää puhelinta ja nettiä palvelusajan jälkeen. Itse järjestin aikatauluni aluksi aina niin, että kuuden maissa pääsin soittamaan. Nykyään kellonajalla ei ole niinkään väliä poikaystävä vastaa oikeastaan aina tai laittaa viestiä.

Kuuntele. Kun poikaystäväsi tulee lomille voit olla varma että kuulet intti juttuja 24/7 varsinkin jos seuraan sattuu muita inttiläisiä. On myös kätevää jos ymmärrät inttislagia .Jossain vaiheessa tämä alko ärsyttää mua "mun rynkky sitä.. Sit tetsattiin siellä.. mun pinkat ja punkat jne.." Mut sitten näiden juttujen kertominen vaan hiipuu ja huomasinkin että oikeesti kaipaan niitä.

Kehu ja kannusta. Ole ylpeä poikaystäväsi saavutuksista. Ja jos eteen tulee pettyksiä on oltava tukena.

Yllätä. Päivät kasarmilla saattaa olla välillä aika puuduttavia, joten pienet yllätykset piristävät varmasti. Lähetä kortti tai mene käymään sotkussa. Mukava yllätys on myös se kun pakkaat reppuun jotain mitä ei osaisi odottaa. Itse olen laittanut muffinseja ja limsaa salamatkustajina laukkuun. Teetin myös kuvia minusta ja meistä ikävää helpottamaan, jotka kulti vei kassulle.

Osallistu. Ei ole varmastikkaan mukavaa jos hänen juttunsa tyrmätään kokonaan. Vaikkei sinua kiinnostaisi tai et ymmärtäisi asioista mitään voit osallistua muutenkin. Voit leikata kultasi tukan tai pestä vaatteet. Pieniä kauniita tekoja.

Omaa aikaa. Viikolla saat omaa aikaa. Voit tehdä ihan mitä vaan ajattelematta toisen aikatauluja. Voit mennä lenkille, jumppaan tai vaikka kirjastoon.Tätä sinkkuelämää kestää kuitenkin 180 ,270 tai 362 päivää. Hyvä vai huono sitä en vielä tiedä. Mutta onhan se mukava kun joku on kotona kun itse tulet koulusta.

Kaverit.  Ne jaksavat kuunnella aina. Ja mikä onkaan parempaa kuin tyttöjenilta, joka saa ajatukset ja ikävän muualle. Kaikista parasta on vertaistuki. Jos kaveripiirissäsi on useampia inttileskiä, voi ajatusten jako helpottaa ikävää ja muita tuntemuksia.

Hemmottele. Niin itseäsi kuin muruasi.

Keksi hauskaa tekemistä. On mukava jos viikonloppuna on edes pientä ohjelmaa, reissu naapurikaupunkiin tai kaverin synttärit. Anna myös poikaystäväsi päättää , jos hän haluaa viettää omaa aikaa kavereidensa kanssa , anna siihen mahdollisuus.

Ei Prinsessakohtauksia. Murusi tulee rentoutumaan viikonloppuisin ei ratkomaan ongelmiasi. Hillitse itsesi hetkeksi.

Jos suhteenne kestää tämän vuoden se todellakin tulee kestämään mitä vain.

Lähdemme nyt Lahteen katsomaan uuden kauppakeskuksen tarjontaa.

Neiti nuhanenä

Eilen menin sitten zumbailemaan vaikka olo tuntuikin hiukan nuhaiselta. Tänään nenä vuotaa kuin vesiputous, illan vietän siis viltin alla teestä nauttien jättisuuresta ihaa -kupista. Mun on pakko parantua, koska haluan keskiviikkona ja torstaina jumppailemaan , lauantaina tupareille ja must ois myös mukava kuulla normaalisti.

Tämä pikku flussa ei voi ainakaan johtua liian vähäisestä pukeutumisesta. Posteljooni toi viime viikolla kirjeen, jossa oli äitin kutomat lapaset, Lämmittää ihanasti. Pipoakaan en ole unohtunut. Täytynee käydä ostamassa villahousut että selviää talvesta.

Julkista liikennettä

Kouluun olen yleensä kulkenut autolla, mutta päätin alkaa liikkua bussilla ennenkuin liukkaat kelit yllättää. Bussilla kulkeminen on kätevää ja paljon halvempaa kun autoilu. Mutta kohtasin tänään jo monta epäkohtaa. Bussilla olen viimeksi liikkunut melkein vuosi sitten ja tällä samalla reitillä mitä nyt käytän puoli toista vuotta sitten.

Listataan nyt bussien plussat ja miinukset.

+lyhyt matka pysäkille
+busseja menee suht usein ja jatkoyhteydetkin on hyvät
+halpa


-teinit, jotka istuvat vastakkain kaverinsa kanssa vallaten neljä paikkaa kahden sijaan
-ne, jotka istuvat käyvän puolella eivätkä osaa väistää kun bussi alkaa täyttyä
-bussi pysähtyy joka  melkein pysäkille
-joutuu heräämään aikaisemmin

Ehkä totun tähän ja onhan se mukavaa kun saa vain istua. Ei tarvitse ajaa silmät ristissä , vaan voi ottaa vaikka nokoset.


Kaksi yötä niin saan oman kurkkusalaattini vihdoin kotiin, jopa neljäksi yöksi! Pitää varmaan keksiä jotain kivaa keskiviikoksi :) Ideoita?

Ihastuksia ja vihastuksia

 Viime viikonloppuna vietettiin mun synttäreitä vähän etukäteen. Paikalle olin kutsunut lukiokavereita. Ennen kaikki asuivat lähellä. Nyt välimatkaa on satoja kilometreja En ole ees ajatellu kuinka paljon kaipaan lukioaikoja.

Kaipaan niitä hetkiä kun...

• istut ruokalassa ja avaudut suhdekiemuroistasi 
• naurat itsesi kuoliaaksi hyppärillä
• keksit paljon parempaa tekemistä tunnin ajaksi
• opiskelet kokeeseen muutamaa minuuttia ennen sen alkua ja luulet oppivasi
• ja paljon paljon kaikkia muita!

Tavallisetkin arkipäivät olivat ihania, maailman parhaan seuran ansiosta. Mieleen on painunut myös  wanhojen tanssit , risteily, penkkarit , yo- kirjoitukset ja -juhlat. En kyllä enää ikinä haluaisi istua salissa kuutta tuntia putkeen kyhäten aineita vuodattaen jokaisen aivosolun paperille. Kaipaan vaan niitä ihmisiä, en todellakaan sitä kurssien kalastelua. Yksi vaihe elämästäni on ohi. Amk:sta en taida tykätä kovinkaan paljoa, tämä johtunee varmaan alasta. Asia täytyy korjata pian.

Palataan niihin synttäreihin. Kuvia mulla ei ole sieltä yhtään. Muutaman kuvan napasasin kattauksesta ja kakusta ennen vieraiden tuloa. Eipä illassa ollut mitään kovinkaan kummoista kuvattavaa. Kakkuja tykkään väsätä vaikkei niistä mitään mestarituloksia tulekkaan. Yleensä keskityn koristeluun. Tällä kertaa päällystä koristi sydämet. Synttärilookista löytyy myös pari kuvaa mut ehkä parempi jättää julkaisematta.

Olisin halunnut lähteä oikeana synttäripäivänä poikaystävän kanssa syömään , mutta sille ei voi mitään jos valtio varastaa rakkaan hommiin koko illaksi. Käytiin sitten päivään etukäteen kaupoilla ja syömässä. Oli kyl kivaa, mut ois ollu viel kivempaa jos ois ollu oikee päivä. Mut sille ei voi mitään.Mukaan tarttui uusi talvitakki ja tuubihuivi.

Keskiviikkona ja torstaina lomailin taas. Tunteja peruttu. Musta ei oo tullu mitään lintsaajaa, vaikken koulusta aina tykkääkään. Keskiviikkona poikaystävä oli suorittamassa jotain harjoitusta aivan meidän kodin lähellä. Aamupäivästä sain viestin et läheppä lenkille et voit nähä vilaukselta. Oli kyl hassua nähä sitä aivan koti kulmilla keskellä päivää.

Keskiviikko aamun ihana auringonpaiste sai mut tekemään pidemmän lenkin joen rantaan ihailemaan tyyntä jokea. Maisemat oli aivan mielettömät . Kamera ei ollu tällöinkään mukana. Harmittaa ihan.

Vihastukset liittyy postiluukusta kolahtaneeseen järkyttävän suureen laskuun, jota yritän selvitellä. Uskon ja toivon, että se mitätöidään ja saan tilalle uuden ja paljon pienemmän.Ärsyttää myös se et poikaystävä majailee kasarmilla, eikä kotona viikonloppuna. Mutta ilokseni hän taitaa tulla kotiin jo ensi viikon keskiviikkona eli enää 5 yötä ! Torstaina on jäljellä 50, sen kunniaksi tulossa postausta.

Vapaapäivää ja reippailuja

Tänään vietän vapaapäivää, koska koulullamme järjestään valintakokeita tammikuussa koulutaipaleensa aloittaville. Eilinen iltapäivä meni syödessä lohdutusherkkuja.Mua ärsytti aivan älyttömästi kun sain yhdestä tentistä 3 , vaikka olin aivan varma että nelonen napsahtaa helposti. Koe oli yllättävän helppo tunneilla kasiteltyihin asioihin verrattuna, mutta minä tyhmänä teen miljoona kirjotusvirhettä ja munin kaiken. Mutta tänään ilokseni ope oli antan mulle nelosen kurssist. Pisteeni kokeessa ei ollu lähelläkään nelosta. Ihmettelen tätä suuresti !

Tänään olin kuitenkin yllättävän reipas eilisestä huolimatta. Heräsin jo kahdeksan jälkeen pesin pyykkiä, imuroin, tiskasin ja kävin kaupassa. Päätin, et voisin lähtee käymää kirpparilla kun olin saanut kaikki muut hommat valmiiksi. Mun uus lähikirppari on suht pieni ja suurin osa pöydistä on lasten ja vauvojen vaatteiden peitossa, mutta silti tykkään käydä sielä jos vaikka jotain sattusi löytymään. Meinasin jo olla ylpee ittestäni, kun en oo ostan yhtää vaatetta kuukautee. Kirpparireissun jälkeen en enää voi. Ostin nimittäin tunikan, mekon, caprit ja pitkähihasen. Hinta oli kohdallaan, kaikki yhteensä 4,8 €. En ymmärrä niitä jotka vie kirpparille H&M:n neuleita ja pyytävät niistä 5-6 €. Ne hädin tuskin on maksan uutenakaan sen vertaa.


Ainiin, joku mainosti blogissaan Lidlin kurpitsansiemensämpylöitä.Nappasin niitä muutaman mukaan kokeiluun. . Ihan älyttömän hyviä .Suosittelen.


Päivän reippailut jatkuu vielä illalla jumpan merkeissä. Uus jaksokaan ei tunnu kovinkaan kamalalta , ainakaan vielä.